Alkukevään silmäkuulumiset

Edellisen postauksen "loppu hyvin, kaikki hyvin"- tunnelmista hiukan erilaisiin kuulumisiin.

Totin silmäkontrolli oli maaliskuun puolivälissä. Kortisonitippa oli rauhoittanut silmän ulompaa osaa, mutta silmän sisäosiin se ei vaan pääse perille asti. Eläinlääkäri pohti miten jatketaan - kortisonia ei voi ihan loputtomiin antaa tai on sieni-infektion riski, eikä se tosiaan edes auta siihen osaan silmää mihin apua nyt vielä tarvittaisiin. Toisaalta silmä ei vaivaa siten että lääkäri olisi suositellut suoraan sen poistoa.

Eläinlääkärin suosittelemana aloitin selvittämään jo edellisellä käynnillä puhutun lääkeimplantin (lääkeaineena siklosporiini) mahdollisuuksia. Odotin vastausta vakuutusyhtiöstä pari työpäivää, jonka jälkeen tuli positiivinen päätös, eli vakuutusyhtiö hyväksyy hoitomuodon. Soitin jännittyneet ilouutiset heti hoitavalle eläinlääkärille, joka soitti vuorostaan lähetteen Viikkiin.
Helsingistä en kuullut ihan heti mitään ja hätäisenä ehdin jo kyselemään perään. Odottelimme leikkausajan lisäksi myös kannanottoa lääkehoidon jatkamiselle ennen leikkausta.

Näillä tiedoilla silmäoperaatio tehdään hetimiten pääsiäispyhien jälkeen. Siihen saakka Totille laitetaan kortisonitippoja edelleen kerran päivässä tuohon operoitavaan silmään. Kisakalenteria ei siis tarvitse suunnitella lääkesääntöjen vuoksi.

Mikä tämä siklosporiini on ja mitä virkaa lääkeimplantilla on? 

Näiden kysymysten pohjalta aloin selvittämään asiaa netin ihmeellisestä maailmasta. Cyclosporine- hakusanalla löytyy enemmän tietoa lääkeaineesta ja implanttien käytöstä hevosilla. Esimerkiksi tässä  on yksi informatiivinen artikkeli. Implantti siis asetetaan silmänvalkuaisen alueelle ja vapauttaa lääkettä silmän sisäosiin noin kolmen vuoden ajan. Artikkeleissa oli myös tapauksia joissa implantti oli rauhoittanut tilanteen niin pysyvästi ettei sitä tarvinnut uusia.
Lääkeimplantin on siis todettu hillitsevän kroonista uveiittia ja säästävän näön huononemiselta. Totin uveiitti on lievä, ja syntynyt silmän loukkaantumista seuranneiden kaihimuutosten tuloksena. Lääkeimplantti itsessään ei tule huonontamaan silmän tilannetta, mutta on toki mahdollista ettei siitä olekaan toivottua apua.

Selvitin myös hetken mielijohteesta SRL:n kannan ko. lääkeaineeseen. FEIn sivuilta löytyi oikein erikseen mainittuna että siklosporiini- implantit ovat sallittuja ja ilmeisesti ne on sallittu suht hiljattain. FEIn ohjeissa mainittiin jokin täytettävä kaavake, mutta SRL:stä vastattiin kyselyyn ettei implantista tarvitse ilmoittaa liittoon tai kisajärjestäjille koska lääkeaine itsessään on hyväksytty.

Kilpailukelpoisuuden selvitys on toki reippaasti asioiden edelle menemistä, mutta aina niitä haaveita pitää olla! Ennen kaikkea toivotaan että silmäoperaatio järjestyy ja kaikki sujuu ilman ongelmia, ja että lääkeimplantti pitää silmän rauhallisena "hamaan tulevaisuuteen". Jos implantista ei ole toivottua apua, niin sitten pitää miettiä muita toimenpiteitä oireiden mukaan - todennäköisesti siinä vaiheessa puhutaan jo silmän poistosta. Operaation ajankohta vahvistuu kun tiedetään, koska lääkeimplantit saapuvat Suomeen eli jos toimituksessa on viiveitä, leikkaus aikataulutetaan uudelleen.

Mitä tapahtuu käytännössä? Riskit?

Operaatiossa on normaalit anestesian riskit jotka ovat melko pieniä, mutta riskejä kuitenkin. Eläinlääkärin sanomana komplikaatioita nukutuksessa esiintyy noin 1% tapauksista, mukaan luettuna hätäleikkaukset joissa komplikaatiot ovat paljon yleisempiä kuin suunnitelluissa toimenpiteissä perusterveellä hevosella. Ähkyriskin minimoimiseksi hevosta pitäisi paastottaa edellisen yön yli, minkä vuoksi vien Totin todennäköisesti jo leikkausta edeltävänä iltana Viikkiin. Meillä on nimittäin olkikuivitus ja Totti todella puputtaa myös olkea yön aikana. Myös kengät napataan pois jo kotitallilla.

Jos kaikki menee hyvin, Totti on Viikissä yhden yön ennen leikkausta ja yhden yön leikkauksen jälkeen eli operaatiota seuraavana päivänä on ensimmäinen eläinlääkärin kontrolli jonka jälkeen pitäisi voida viedä hevonen kotiin.

Kotihoidon ennakkotiedot kuulostavat melko samalta kun aikanaan silmän loukkaantumisen jälkeen eli huppu päässä valonaraksi tekevän lääkkeen vuoksi, lääkitystä 4 kertaa päivässä ja siihen päälle vielä tulehduskipulääkkeet. Olen keskustellut kotihoidosta jo tallinpitäjän sekä tallityöntekijöiden kanssa. Ei-lomalaisena tuota lääkitystahtia olisi haastavaa toteuttaa ilman apuja, ja nykyiselle tallillekin on pidempi matka kotoa kuin sinne missä Totti asusti 5 vuotta sitten. Myös tarhaukseen tarvitaan erityisjärjestelyjä jotta tarhakaveri ja tarhanaapuri eivät pääse riisumaan Totilta huppua.
Kontrollikäynti Viikissä(?) aikataulutetaan kahden viikon päähän leikkauksesta, eli näiden kahden viikon ajan on tosiaan luvassa lääkintää, tarhalepoa ja kävelyliikuntaa. Jos kontrollissa todetaan kaiken olevan hyvin, saadaan palata asteittain normaaliin liikuntaan ja samalla lääkitystäkin vähennetään tilanteen mukaan kunnes siitä päästään kokonaan eroon. 

Huppu jonka käytän korjattavana vielä ennen leikkausta. Ja ehjä "linssi" on myös jossain varaston perukoilla, toivon mukaan..

Onpahan setti tulossa. Mutta parasta lopputulosta toivoen, ja on ainakin tehty ns. kaikki mahdollinen kuitenkin järjellisissä rajoissa - eli ei sitä teoreettisen tason kaihileikkausta sentään.

Vielä loppuun pieni pala ihanaa arkea. Eilen kun lähdin kotoa etätyöpäivän jälkeen tallille, paketoin polvet ja tungin jalkaan varovasti venyttämällä legginsmalliset ratsastushousut joissa ei ole häiritseviä saumoja polven alueella. Saappaiden sijasta laitoin jalkaan kengät ja pehmeät puolichapsit.
Olipa ihanaa satuloida ja mennä tyhjään maneesiin. Korvahuppu nyt oli ehkä hätävarjelun liioittelua, mutta ajatuksena olikin saada rento ja rauhallinen ratsastus ilman ylimääräisiä hötkyilyjä ja siinä onnistuimme mainiosti. Tätä lisää. 💖