perjantai 26. kesäkuuta 2015

Myöhästyneet onnittelut nelivuotiaalle!

Viime sunnuntaina 21.6. tuli täyteen neljä vuotta Totin syntymästä.

Tässä taas ensimmäinen valokuva Totista, joka on varmaan ennenkin esiintynyt täällä blogissa. Pieni rääpäle jolla ikää max. pari tuntia. :)


Kävin sunnuntaina "synttärimaastoilemassa" läheisellä metsätiellä. Totilla oli pari vapaapäivää alla, silti se oli oikein mukava ratsastaa - ihan sopivan reipas. Siinä ratsastaessani mietin miten paljon on tapahtunut taas vuodessa. Vuosi sitten tehtiin ekoja köpöttelymaastoja ratsain. Silloin alla oli reipas ja innokas, mutta vielä paljon lapsellisempi ratsun alku. Lapsellisuus näkyi pienenä hitautena mikä teki kolmevuotiaasta oikein turvallisen tätikuljettimen. Nyt Totti tuntuu olevan joka tavalla vähän enemmän. Se on kasvanut niin fysiikaltaan kuin henkisesti. Lihasten kehittymisen myötä myös liikkuminen on kehittynyt. Muun muassa raviväistöjä se tekee jo laadukkaasti ja helposti. Muutaman askeleen väistöpätkillä olen leikitellyt myös hyväpohjaisen metsätien varrella että saadaan vähän vaihtelua menoon ja pysytään molemmat hereillä. 

Silti täytyy välillä muistuttaa itselleen että Totti on nelivuotias. Se tarvitsee lomajaksoja ja monipuolista, vaihtelevaa liikuntaa. Myös säännölliset koulutunnit olisivat oikein hyvä tilannetsekkaus ja siihen toki pyritäänkin. Jos käydään säännöllisesti tunneilla, ei sen lisäksi tarvitsisi pyöriä kentällä kuin jonkun hassun kerran viikossa. Pääosa liikunnasta voisi hyvinkin olla maastoilua ja peruskunnon kohotusta, kunhan pohjat ovat kunnossa. Selästä hyppäämisen suhteen pitäisi myös aktivoitua kyselemään mahdollisia lainakuskeja näin ensi alkuun. 

Synttärilahjaksi Totti päätti haluta kunnon harjauksen, kurakuorrutuksesta päätellen. Ennen- kuvaa en ottanut koko hevosesta, tässä jo harjauksen jälkeen näkyy enää pieniä paakkuja harjassa. 


Tässä synttärimaaston varrelta meidän "baanaa". Olen ollut tuolla laidunpaikassa nyt arka lähtemään yksin maastoon muualle kuin turvalliselle metsätielle jossa ei liiku autoja. Toivottavasti viikonloppuna päästään maastoilemaan turvallisen seurahevosen kanssa!


Ja tässä vähän aikaisempi laidunkuva, hieman höpsähtänyt ilme. :) 



tiistai 16. kesäkuuta 2015

Leirikuulumisia

Viikonloppuna olin Totin kanssa valmentajamme pitämällä viikonloppuleirillä. Leirin kuvauksena oli "aikuisten naisten virkistäytymis- ja hevosteluleiri" . Ja sitä saatiin mitä luvattiin. Taisin olla leirin juniori - ei tosin iällä väliä, koska mukana oli oikein kiva tuttu porukka!

Perjantaina oli ratsastustunnin ohjelmassa puomeja. Paljon puomeja. Ravipuomeja suoralla, kaarevalla uralla ja niin edespäin. Ryhmän nelivuotiaat (Totti + toinen hevonen) eivät menneet ihan vaativimpia kuvioita, siitä huolimatta oli kyllä ihan uudenlainen treeni verrattuna aikaisempaan. Rehdisti ja siististi Totti kyllä suoritti tehtävät. Laukkaaminen meni vain hankalaksi kun maneesissa oli paljon hevosia ja tuli ahdistus (siis itselleni) kun tuntui ettei löytynyt tilaa mistään!
Tunnilta on meistä yksi videopätkäkin toisella leiriläisellä, täytyy yrittää saada se tännekin.


Tunnin jälkeen huuhtaisin hiet pois Totilta ja laitettiin toisen nuoren suokin omistajan kanssa hepat vielä illalla laiduntamaan viereisille lohkoille, kun tallin vakiasukkaat olivat jo sisätiloissa. 

Lauantaina kun hepat tulivat sisälle syömään päiväheiniä, nukkui Totti karsinassa kuorsaten. :D  No kyllä se siitä piristyi onneksi, kun oli aika lähteä ratsastustunnille. Ensin mentiin kentällä ihan peruskuvioita, otettiin pieni demo intervallitreeneistä (eli reipasta laukkaa ison kentän ympäri), ja sen jälkeen siirryimme maneesiin. Maneesissa oli toisella pitkällä sivulla pressu maassa (lankut sen sivuilla), ja toisella pitkällä sivulla korkea rima josta roikkui jätesäkin suikaleita. Keskellä maneesia oli muutama autonrengas. Tehtävänä siis harjoitella erilaisia ärsykkeitä niin ettei jokin "pikkuyllätys" kisapaikalla saa häkeltymään. 

Pressu oli alkuun kamalan jännittävä Totin mielestä, se kasvoi korkeutta kymmenen senttiä ja jäi puhisemaan pressun eteen. Ensimmäisellä kerralla valmentajamme auttoi alkuun taluttamalla pari askelta. Toisella kerralla Totti meni pressun yli vähän rohkeammin, ja kolmannella kerralla se lähestyi pressua jo ihan muina miehinä, tyyliin hei kamoon kaverit, ei tässä nyt mitään jännää ollut... Roikkuvat muovisuikaleet eivät olleet läheskään niin jänniä. Totti haisteli hetken yhtä muovisuikaletta, ja yritti seuraavaksi nykäistä sen suuhunsa... ;) Muovisuikaleiden läpi mentiin ihan ravissakin. 
Autonrenkaiden luona käytiin vasta lopuksi kun tulin alas selästä. Muutaman kerran nostin Totin etujalan renkaan sisälle, vähän se ihmetteli mutta rentoutui nopeasti eikä säikkynyt millään tapaa. 

Parin ekan päivän tunneilla oli siis selkeänä teemana, mitä kaikkea vähän erilaista voi hevosten kanssa tehdä arjen ohessa, ettei aina mene samanlaiseksi maneesissa / kentällä pyörimiseksi. Puomeista innostuin kyllä itse, täytyy ottaa ne mukaan säännöllisiin kuvioihin kun elokuussa palataan kotitallille laitumelta! 

Ratsastuksen lisäksi leirin ohjelmassa oli liikunta-aktiviteetteja parin ulkopuolisen vetäjän voimin, sekä luento joka käsitteli ratsastukseen liittyviä treeni, ravinto ja lepo- asioita. Ei sinänsä mitään uutta, mutta hyvä herätellä ajatuksia aina tietyin väliajoin. Ainakin itselläni unohtuu helposti muonitus iltapäivällä, kun menen töistä suoraan ratsastamaan. Sitten saavun kotiin klo 19-20 aikaan pyörtymisen partaalla ja loppuilta meneekin kaappeja koluten, usein epäterveelliseen naposteluun sortuen. Ruuasta puheenollen, myös ateriat olivat aivan loistavia koko leirin ajan! Terveellistä, hyvää ruokaa. 

Sunnuntaina oli sitten ihan "perinteinen koulutunti", kolmen ratsukon ryhmissä. Laukannostot ovat tällä hetkellä meidän ongelmana, ne menevät sähläykseksi ja samoin laukassa Totti saisi liikkua rehellisemmin eteen. Varsinaista vauhtia ei kaivata, vaan rentoutta. Olin jo yltiöpositiivisena ilmoittanut meidät lähikisoihin helppo C- luokkaan, mutta tunnilla päätin perua ilmoittautumisen. Mennään kisoihin sitten kun laukannostot ovat paremmassa kunnossa - tai raviohjelmaan jos sellainen sattuu sopivasti vastaan. Mutta jos jotain hankalaa niin jotain hyvääkin eli ravipohkeenväistöissä saatiin taas hienoja onnistumisia! 

Tunnin jälkeen meistä otettiin pari kuvaa, paikalla oli ulkopuolinen kuvaaja. Totti loistaa kuvissa mutta omaan osuuteeni en ole aivan tyytyväinen. Olisi voinut katsoa a) peiliin, b) kamerasta poispäin.. ;) mutta sellaista sattuu! Hienot kuvat on siis ottanut Veronica Viljamaa.



Tunnin jälkeen huuhtaisin jälleen hiet pois Totilta, pakkailin kamat autoon ja sitten kaveri tulikin hakemaan Totin takaisin laitumelle. Vaihdoin kuivatusloimen vielä ohueen sadeloimeen koska sunnuntai oli sateinen päivä ja halusin toki että lihakset pysyvät lämpiminä treeniviikonlopun jälkeen. En siis ehtinyt jäämään lounaalle koska sunnuntai oli vähän tuplabuukattu ja jatkoin matkaa muihin menoihin. 

Eilen kävin töiden jälkeen katsomassa Tottia laitumella, en vielä liikuttanut koska mäkisellä laitumella tulee palauttavaa liikuntaa ihan luonnostaan. Näin pirteänä laitumella otettiin vastaan, ja Totti oli tunkemassa mukaani joten leiri ei onnistunut kadottamaan sen työmotivaatiota, hyvä niin! Tänään on tarkoitus käydä kevyellä, käyntipainotteisella metsälenkillä ja mahdollisesti päästään huomenna heti tunnillekin. Tunteja lukuunottamatta (max kerran viikossa, varmaan harvemminkin) meno jatkuu maastoilupainotteisena ja kunhan omat lomakuviot selkeytyvät, jää Totille vielä lomajaksojakin kesän mittaan. 


Täytyy myöntää että vähän innostuin tuosta leireilystä, eli täytyy jatkossakin suunnitella reissuja aina kun on mahdollisuus. Esimerkiksi SUORAn leirit ovat aina kiinnostaneet, ehkä jo ensi vuonna?

torstai 4. kesäkuuta 2015

Laidunkesän virallinen aloitus

Mitä on viimeisen kahden viikon aikana tapahtunut? 

Ensinnäkin Totti sai pienen loman irtokengän ja allekirjoittaneen pääsykoekiireiden vuoksi. Kunhan tallille selvisin viime viikolla, niin ratsastin loppuviikon aikana muutaman kerran - pari kertaa kentällä ja kerran metsälenkillä. Ja meillä oli niin mukavaa :)
Kentällä huomasin taantuneeni laukannostoissa johonkin esihistorialliselle tasolle, jossa yritin nostaa laukkaa mäkihyppääjäasennosta ajamalla. Ja ihmettelin että on se nyt *** kun se laukka nousee huonosti. Kunhan istuin satulaan ja annoin hienovaraisemmat, selkeät laukka-avut, niin johan saatiin paljon säädyllisempiä nostoja. Eli hyvin se ratsu kulkee, kunhan kuski hoitaa oman osansa. :)

Metsälenkki meni muuten jo oikein mainiosti, mutta kun ohitettiin laidun ja muu lauma, niin Totti meinasi unohtaa että oli töissä, ja oli sen oloinen että olisi lähtenyt juoksemaan "kaverien kanssa". Muutamalla puolipidätteellä se kuitenkin rauhoittui ja jatkettiin aivan säädyllisesti menoa.

Maanantaina oli virallinen kesän aloitus, eli tallin hevoset siirrettiin isommalle jokivarsilaitumelle muutaman kilometrin päähän tallista. Muut kolme hevosta ovat olleet aiemminkin samalla laitumella mutta Totille tämä on ensimmäinen kesä. 
Laitumen keskellä on "joki" (tosin melko kapeana eli joki on vähän suureellinen ilmaisu), joen yli kulkee silta jota pitkin hevoset pääsevät kulkemaan. Ja laidunta on joen molemmilla puolilla. Laitumella on paljon vaihtelevaa maastoa sekä puita joista on myös suojaa. 



Neljän hevosen porukka meni ristiinrastiin laidunta ekana iltana, ja tutustui paikkoihin. Ja mitä oli tuloksena tiistaina? Taas irtokenkä, ei sentään sama jonka kengittäjä kävi lyömässä viime viikon alussa vaan toinen etukenkä. Hetkellisesti ehdin jo miettiä olisiko helpompaa napata kengät kokonaan pois kesän ajaksi, mutta niin kauan kun on tarkoitus liikuttaa ja liikunta tapahtuu pääosin maastossa, ei se oikein taida olla mahdollista. 

Eli nyt on soiteltu taas kengittäjä paikalle ensi viikon alkupuolelle. Sen aikaa Totti saa jumpata ihan itsekseen mäkisellä laitumella, tai ehkä nappaan sen viikonloppuna pienelle köpöttelylle laitumen viereiselle metsätielle jonka pohja on pehmeää hiekkaa. 
 
Kohtalon ivaa että yksi parhaimpia rakennekuvia syntyy kännykkälaadulla epätarkkana... :)


Värisuora suomenhevosia


Viime viikonloppuna tuli opittua uutta ja toteutettua pitkäaikainen haave, eli olin jouhikorukurssilla! Alla kuva tekemästäni rannekorusta, jossa on Totin jouhien lisäksi edesmenneen Cassun jouhia, joita olen säästänyt vuodesta 2009. Nyt sormet syyhyäisivät tekemään lisää koruja.. :)