Hevoset tulivat yöksi sisään laitumelta peräti tämän viikon alussa. Heinäkuussa viettivät viikon verran päivän kuumimman ajan sisällä tallin viileydessä, suojassa paarmoilta mutta muuten koko lauma on viettänyt ulkoilmaelämää. Totilla on ollut heinäkuun alusta seuranaan 2 yksivuotiasta tammaa sekä sitä itseään pari vuotta nuorempi ponitamma. Leppoisa laidunkesä on siis takana.
 |
| Leppoisan laidunkesän suojapuku paarmoilta. |
Heinäkuussa olin itse viikon verran lomareissussa jonka aikana Tottia ratsasti vanhalta tallilta tuttu vararatsastaja. Totti oli kulkenut mainiosti mutta viimeisellä reissuni aikaisella ratsastuskerralla toinen etukenkä oli lentänyt pöpelikköön! Kengittäjän paikalle saamisessa meni melkein viikko, joten Totti saikin siihen saumaan pienen kesälomapätkän. Tuon jälkeen innostuin ratsastamaan kotikentällä radan pätkiä ja aloin jopa haaveilemaan niistä Ypäjän ratsukunkkareista.
Kun kenkä saatiin takaisin niin kävin satulakaupassa tarkistamassa molempien satuloiden sopivuuden. Childeric jäi siis taloon ja estesatula oli mukana ihan huvin vuoksi jotta sekin kurkattaisiin samalla. Satuloiden sopivuus testattiin painematolla joka välitti tiedot tietokoneelle, ihan mielettömän kiinnostavaa! (Mutta kännykkä jäi autoon joten kuvia ei ole..) Molemmat satulat saivat vihreää valoa, jättivät hyvin tilaa selälle ja rangalle. Mutta omaan istuntaan kuulemma kannattaa kiinnittää huomiota. ;) tuo on tiedossa ja loman päätteeksi kävin etsimässä keskivartaloa pilatestunnilla joka oli todella tehokasta treeniä. Parin päivän ajan tuon jälkeen keskityin olemaan satulassa niin että vatsalihaksiin sattui, se todisti niiden olemassaolon 😂
Viime maanantaina loma loppui ja arki alkoi, sen boostaamana ja kisahaaveissa uskaltauduin tekemään pitkään suunnitellun liikkeen eli varasin treenit pitkäaikaiselta ratsuttaja/valmentajalta ja ajelin koppi perässä tuon tutun muutaman kilometrin matkan maneesitallille. Vähän jännitti etukäteen mutta ei saatu mitään tyrmäävää tuomiota. Pientä vinoutta jota korjattiin tehokkaasti valmennuksen ajan ja lopputulos palkitsi. Kotiläksyksi saatiin reipasta laukkaa kunnolla eteen. Seuraavalle tunnille mennäänkin jo huomenna, mutta jatkossa ei ole tarkoitus ehtiä ihan joka viikko valmennusreissulle vaan ehkä joka toinen. Noiden tuntien lisäksi kotitallilla on käynyt koko kesän ajan CR-ope ja nuokin tunnit jatkuvat aina kun saadaan ryhmä kasaan ja aikataulut sopimaan.
Muutaman hassun valmennuksen lisäksi ollaan myös maastoiltu kivan paljon. Edelleen Totilla on maastossa äänieristävä huppu säikkymistä vähentämässä ja sen kanssa kulkee tosi leppoisan rennosti. Tuntuu siltä että nyt on löytynyt kiva tasapaino kentällä menon ja maastoilun kanssa.
Jaa niin miten käy kisahaaveiden ja niiden kunkkareiden? Valmentaja sanoi että sinne vaan, mutta työkalenterin puitteissa voi olla ettei lähtö to&pe luokkiin onnistu. Yhden luokan takia en halua maksaa hevosen vuosimaksua ja omaa D-lupaa (järkevyys kahden luokan vuoksi maksamiseen on sekin vähän siinä ja siinä). Nyt olen jo kallistunut siihen vaihtoehtoon että katsellaan vaan jos kivoja seurakisoja osuu kohdalle ja muuten keskitytään kotitreeniin sekä valmentautumiseen omien resurssien puitteissa. Olen myös kovasti miettinyt miten lähtisin työstämään Totin ääniherkkyyttä ja kyttäilyä, josko pääsisimme vähentämään turvahupun käyttöä.
