Syyskuun kuulumisia

Voi, sain estekokeesta aivan ihania kuvia jotka toimivat nyt tässä kuvituksena! Ratsuttaja kommentoi videon nähtyään että Totti jäi kyllä enemmän "etumatalaksi" kuin yleensä. Taisi olla uuden tilanteen jännitystä tai sitten voidaan laittaa satulan piikkiin osa.

Oma Batesin satula tarkistettiin laatareita seuraavalla viikolla ja muokattiin jälleen sopivaksi. Olinko odottanut pahinta ja heittänyt kirveen kaivoon ennen kunnon yritystä..Kyllä! Puhumattakaan ihan turhasta 149 eurosta jotka ropisivat vuokrasatulaan. Tyhmästä päästä kärsii ainakin kukkaro.
Eli nyt seurataan tilannetta oman satulan kera, hyvältä näyttäisi toistaiseksi.

Ypäjää seuraavana päivänä mietin tallilla mitä tekisin Totin kanssa, teki mieli tehdä jotain tosi kevyttä ja vähän spesiaalia. Siitä keksin pitkään itäneen ajatuksen eli menin hetkeksi köpöttelemään ilman satulaa! Viimeksi olin mennyt ilman satulaa Totin emän Viivin kanssa eli joskus vuonna 2011-2012? Ja juuri niin huteralta tuntuikin olo selässä. :D Pysyin siis kentällä ja tallinpihassa ja menin pelkkää käyntiä. Josko nyt uskaltaisin tehdä tasapainoharjoittelua enemmänkin jatkossa, tarvetta sille ainakin olisi.

Ilman satulaa köpöttelyn lisäksi viime viikolla oli ohjelmassa yksi juoksutus, vapaapäiviä ja Batesin sovitus. Yhtenä iltana roudasin muutaman puomin kentälle, ravipuomit ja pari laukkapuomia ympyrän kaarelle. Sellaista kivaa ja vaihtelevaa siis. Tämän viikon maanantaina olin tunnilla pitkästä aikaa, tarpeeseen tuli ja hyviä tuloksia saimme kyllä aikaan valmennustaukoon nähden - tässä omassa harrastuksessakin tuntuu olevan taas hieman muutakin toivoa kuin kukkahattu-omistajuus. ;)

Nyt olenkin itse sairaslomalla tiistaina tehdyn poskiontelo-operaation vuoksi - olin maanantain valmennuksen jäljiltä tallilla vielä 12h ennen leikkaussaliin astumista. :D
Totti on siis taas ratsuttajan ja hänen apurinsa hyvässä hoidossa. Niin paljon harmittaa että tulee taas ratsastustaukoa - tauot tuntuvat vaikuttavan aina niin että ratsastan niiden jälkeen Tottia liian pieneksi ja matalaksi.. Nyt yritän miettiä tuota maanantaina ollutta tuntia niin etten ihan hukkaisi ajatusta tässä tauon aikana.

Tuo ylläoleva kuva on ihan lempparini. Puomikosketusta tuolla esteellä ei tullut, eli on joku optinen harha. :) Tuo positiivinen ilme ja venyvä ylähuuli saivat miltei liikuttumaan kun sain kuvan itselleni. Kuva (c) Suvi Laitinen, samoin kuin seuraavakin.

Isolle okserille piti jo pinnistää vähän totisempana.. :) 

Kunhan tästä leikkauksen jälkihoidosta toivun niin täytyy pinnistää toden teolla opinnäytetyötä valmiiksi asti syksyn aikana. Blogin suhteen ei siis muutoksia edelleenkään - tänne on kiva kirjoitella kuulumisia silloin kun on aikaa, ja kommentteja on erityisen kiva lueskella! 

Luonnoksissa on varustepostaus sekä tarinaa ensimmäisestä hevosestani arabitamma Cassandrasta. Katsotaan jos saisin ne valmiiksi vaikka tässä ensi viikon aikana.. :)