tiistai 29. joulukuuta 2015

Sadas postaus!

Huomasin että tämä tulee olemaan blogin sadas julkaisu, huisia! Tahti ei ole kyllä ollut kovin kummoinen. Olin kirjoittamassa jo suureellista yhteenvetoa vuodesta 2015, mutta totesin että olisin joutunut linkittämään varmaan puolet tämän vuoden postauksista. :D

Isoimpana asiana tänä vuonna on ollut siirtyminen takaisin vanhalle kotitallille - ensin läheiselle pikkutallille vakkari-vierailijaksi, kunnes syksyllä Totti palasi isolle tallille ihan kokoaikaiseksi asukiksi. Tämä on varmasti toimiva ratkaisu tässä vaiheessa ratsun - ja ratsastajankin - elämää.

Joulun välipäivinä on tosin taas nähty, ettei parane suunnitella liian tarkkaan kuvioita hevosten kanssa tai ainakin kannattaa asennoitua niin että päivä kerrallaan eletään joka tapauksessa.

Tapaninpäivänä olimme tallilla käymässä avomieheni ja hänen tyttärensä kanssa. Siivoilin tarhaa ja Totti ja tarhakaverinsa olivat kovin virtaisalla päällä, samoin viereisen tarhan pv-tamma. Hevosten riekkuminen vain kiihtyi ja olin itse juuri tallin puolella viemässä kottikärryjä pois, kun tallityöntekijä todisti Totin kaatumisen vauhdista kyljelleen aivan karsinanovien edustan kiveykselle. Se oli kyllä salamannopeasti uudelleen pystyssä ja meno jatkui kunnes sain sen tuotua siivosti karsinan puolelle talliin. Kyyneliä pidätellen mietin mahdollisia vaurioita, ja loimet riisuttuani lähdin taluttamaan maneesille. Totti käveli suoralla ihan puhtaasti mutta liinassa juoksuttaessa raviliikkeistä näki ettei takapään liike ollut aivan normaali.

Koska päällepäin ei näkynyt mitään eikä tilanne muuttunut huonompaan suuntaan, sanoi tallinpitäjämme heti alkuunsa että todennäköisesti kyseessä on ihan revähdys. Onhan siinä aina jonkinmoinen tärähdys kun 500+ kiloa lakoaa ketoon vauhdista. Jos en olisi lähdössä ensi viikon alussa kymmeneksi päiväksi lomareissulle, olisin saattanutkin vain hengittää syvään, kävelyttää viikon ja katsoa tilanteen sitten. Tuntui kuitenkin siltä etten voisi tehdä hyvällä omallatunnolla lomavalmisteluja jos en tiedä missä mennään, saati sitten että käyttäisin kallisarvoista perheloma-aikaa hevosen voinnin pohtimiseen. Uusivuosi myös vähentää arkipäiviä tältä viikolta eli sekin hätyytti soittamaan eläinlääkärille heti maanantaina. Lähiklinikalle olisin saanut ajan lauantaiksi, mutta paikallinen eläinlääkäri (jolla on myös kannettava röntgen) oli ajamassa tallin ohi jo tänään tiistaina joten selvisimme tässä vaiheessa ilman erillistä klinikkareissua.

Tänään siis lähdin töistä kesken päivän tallille. Eläinlääkäri olikin jo paikan päällä ja oli tutkinut Totin päällisin puolin. Oikeassa takapolvessa oli hiukan nestettä mutta tuo oli ainoa löydös. Tämän jälkeen oli vuorossa juoksutusta tallinpihassa suoralla ja ympyrällä - nämäkin paikansivat huolta oikeaan takajalkaan. Tuo jalka vielä taivutettiin, mistä tuli lievä reaktio. Takapolvi ultrattiin havaintojen perusteella ja ultra näytti revähdyksen. Polven kierukka ja muut rakenteet ovat kuitenkin ultran mukaan ihan priimakunnossa. Nyt siis hoito-ohjeet kuuluivat että parin viikon kävelyloman jälkeen saa alkaa liikuttamaan pikkuhiljaa enemmän. Tutkimuksen tulos on tässä vaiheessa iso huojennus, nyt toivotaan että paraneminen etenee hyvin eikä mitään uutta löydöstä ilmaannu. Etenkin toivon että toipilas pysyy nahoissaan tämän parin viikon ajan eikä harrasta uusia Hardcore- jumppasessioita tarhassa. Lauantaina ei edes ollut liukasta, ilmeisesti vain hiekan ja kiveyksen raja-alue pääsi yllättämään kesken vauhdikkaan juoksentelun.

Suunnitelmista mainitsin siksi että olin kaavaillut Totin olevan ratsutuksessa lomamme ajan, jotta sen liikunta olisi hoidossa parhaalla mahdollisella tavalla. No, nyt joudun vain sopimaan kävelytykseen apulaisia ja sekin tilanne vaikuttaisi olevan nyt ihan hyvällä mallilla. Seuraavien parin viikon ohjelmassa Totilla on siis tarhailua ja kävelyä Boot Campin sijasta.

Yhden unohduksen takia tunnen oloni kyllä tosi hölmöksi tällä hetkellä. Olin mietiskellyt että jos tulee sairaslomaa niin pyydän eläinlääkäriä rokottamaan Totin samalla käynnillä. Muistin rokotuksen jälkikäteen kotipihassa... :) Soittelin sitten vielä uudelleen eläinlääkärille joka käy kuitenkin melko säännöllisesti tuolla tallin suunnalla. Toinenkin eläinlääkäri saattaisi olla tulossa tallille suht pian, joten ehkä saamme rokotuksen hoidettua tämän saman lomailun aikana ja jos ei onnistu niin sitten rokotus on vasta helmikuussa alunperin suunnitellusti.

Kaikki kokemukset erilaisten revähdysten hoidosta luen nyt erittäin kiinnostuneena, joten kommentit ovat erittäin tervetulleita kuten tietysti yleensäkin - oli sitten asiasta tai asian vierestä. :)


Valopää-Totti :)

6 kommenttia:

  1. Voi mikä harmillinen liukastuminen!! Meidän tallilla yhdelle hevoselle kävi niinkin samankaltainen juttu, kuin että tarhassa ilmeisesti makuuasennosta noustessa oli toinen takapolvi jotenkin jäänyt hassusti tms ja polven jännevamma. Ennuste oli hyvä, mutta loppujen lopuksi monen kk kuntoutuksen jälkeen jänne oli niin huonossa jamassa ettei auttanut muu kuin lopetus :( eli teillä näyttää paljon valoisammalta tulevaisuus, kun mitään ei ollut rikki! Tsemppiä paranteluun ja Totille rapsutukset :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hui kauhistus! Jotain tuon suuntaista pelkäsin hysteerisesti, mutta toivotaan ettei mitään kovin kummallista jälkipyykkiä enää ilmene vaan paraneminen menee kuten nyt eläinlääkäri uumoili. Polven jännevamma kuulostaa kyllä ikävältä vammalta ratsuhevoselle :(
      Kiitos tsempeistä ja rapsutukset menevät perille heti huomenna! :D

      Poista
  2. Meidän Dukellahan meni se kierukka, eli ei sinänsä liity tähän, mutta hankala oli sitä polvea hoitaa. :/ Ja itseasiassa diagnosoidakin, sillä oli niin paksu nahka, ettei uusimmat ultratkaan näyttäneet kunnon näkymiä...

    Mutta joka tapauksessa: Tsemppiä teille!! :) Älkää ottako tavaksi...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Dukea ehdin miettiä aika paljonkin tuossa parin päivän aikana ennen ELL-käyntiä. Kierukka todettiin onneksi terveeksi, kuulemma ihan oppikirjamaiset näkymät oli. Odottelen kuumeisesti ELL-papereita niin saa tarkemman diagnoosin paperille.
      Kiitos tsempeistä. :)

      Poista
  3. Jali kaatui samalla tavalla reippaillessaan. Villiintyivät kaverin kanssa ja voi sitä ponin ilmettä kun se tajuaa siinä kaatuessaan ja kyljellä liiratessaan kostean ruohon päällä kohti aitaa, että nyt taitaa tulla osumaa sähkölangoista. Juuri ja juuri se sai pysäytettyä itsensä ja hupsis, pystyyn ja ei mitään tullut tästä kaatumisesta. Tosin tuolloin olikin kesä ja tarhan pohja liukas sateesta.

    Pikaista paranemista Totille, onneksi ei tuon pahemmin käynyt. Totti taitaa olla aika energinen suomipoika, sille taitaa sattua ja tapahtuakin useimmin pientä yllätystä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaverin tiine tamma myös teki kerran liukumisen kesällä, tosin se tuli laitumelta ihan ulos asti ja tielle keskellä yötä ja kovaa ukkosta. Toinen kankku oli ihan ravassa + tapa jolla aita oli rikkoutunut, paljastivat mitä reittiä on ulkoistanut itsensä.
      Totti on tosiaan energinen ja sen verran helposti kavereiden touhuista innostuva, että toivottavasti pysyy nyt nahoissaan niin että paranee! :)

      Poista