lauantai 18. tammikuuta 2014

Haaste hevosenomistajille

Kiitos Jilla haasteesta, tässä tulee :)

Kerro hevosestasi: rotu, taso ja hieman luonnetta:

Vilketotti on 3-vuotiaaksi kääntynyt suomenhevosori, omakasvattini. Se on opetettu ajolle 1-vuotiskesänä, ja jatkettu ajoa 2-vuotiaana jaksoittain, syksyllä säännöllisemmin.
Nyt vuodenvaihteen tienoilla on alkanut sisäänratsastus, ja Totilla on ratsastettu huimat 9 kertaa. Vielä ei ole laukannut ratsastajan kanssa (poislukien parin askeleen tahattomia poukkoiluja), laukan vuoro on kyllä mahdollisimman pian kun on hieman parempi pohja käytössä.
Totti on luonteeltaan kiltti, HYVIN sosiaalinen, tekee mielellään töitä mutta osaa olla myös hieman jullikka. ;) Ei ole selvästikään kyseessä karjas ori, mutta ruunaus on mietinnässä..ehkä..

Arkistojen aarteita, marraskuulta 2011
Totin emä Viivi on 14-vuotiaaksi kääntynyt suomenhevostamma, joka on ollut minulla syksystä 2009. Viivi on tosin ollut pian kaksi vuotta ylläpidossa muualla.
Viivillä on kisattu vain he C / 60cm- tasolla, sillä on ollut vaihtelevasti myös jalkojen kanssa ongelmia joten on jäänyt "puskaratsu/perusratsastus"-tasolle. Se tykkää esteistä paljon, ja maastoratsuna on ihan lyömätön, varsinkin kun on seurana toinen hevonen. Viivi tekikin pari kesää töitä leirihevosena vaellusleireillä, ex-ylläpitopaikassaan. Nuorena Viivi on opetettu ajolle mutta sillä ei ole tiettävästi ajettu n.10 vuoteen.
Viivi on kiltti ja luotettava, mutta yksin maastossa saattaa hermostua varsinkin kotiinpäin tullessa jos ratsastaja ei pysy zen-mäisen tyynenä.

Hevoset vai ponit? Miksi?

Olen aina ollut enemmän poni-ihminen ja oikeastaan pelkään tosi-isoja hevosia, varsinkin vähän virkkuja lämminverisiä. Suokit ovat hyvä "välimuoto" - suokeissakin tykkään enemmän sirommista, kompakteista "malleista". Edesmennyt arabitammani oli 148cm korkea, sekin meni enemmän ponista kuin Hevosesta. Isoa peruspuoliveristä en näkisi omana hevosenani, mutta never say never.

Ystävän pv-tamman selässä, todistettavasti, vuonna 2010 :)
Ensimmäinen hevonen/poni jolla ratsastit itsenäisesti enemmän?

Hmm.. jonkun verran tuli ratsastettua Perniön Ponitallin tuntiponeilla myös itsenäisesti (silloinen lemppari oli nf-tamma Afrodite II, "Luffe"), mutta varsinainen vastaus taitaa olla ensimmäinen oma hevonen, arabitamma Rusthållets Cassandra.

Cassu vuonna 2008

Kumpi parempi, kengätön vai kengällinen? Hevosesi kenkien koko (jos on kengässä)?

Luulen että Etelä-Suomen sääoloissa ja vaihtelevilla pohjilla, maneesittomalla tallilla ei ole mahdollista pitää käytössä olevaa hevosta ilman kenkiä. Jos olisi hyvä luminen talvi ja kesälläkin pehmeät pohjat, niin mikä ettei, meillä kaatui kengättömyys alkutalven pitkähköön peilijää-aikaan. Ja täytyy sanoa että Totin liikkuminen muuttui selkeästi pontevampaan suuntaan kengityksen tuloksena kun ei enää tarvitse varoa!
Kenkien kokoa en tiedä, täytyy tunnustaa.

Klippaus: puolesta vai vastaan?

Jos ratsastaa paljon "kunnolla", etenkin maneesissa, niin klippaus on ihan miellyttävä vaihtoehto hevosen kuivattelun kannalta. Riippuu paljon missä käytössä hevonen on, jos vain maastoillaan joskus ja jouluna eikä halua loimittaa yhtään niin ei silloin tietysti tarvitse klipata.

Pieni 1-vuotias
Tarhaavatko hevosesi yksin vai laumassa? Miksi?

Totti on tällä hetkellä yksin, syksyyn asti oli kyllä porukassa mutta tallinvaihdon yhteydessä jäi yksin kun uudella tallilla ei ollut sopivaa kaveria 2-vuotiaalle oriille. Tämänkin takia mietin ruunausta ihan vakavissani, kun olisi kiva tarhata muiden kanssa.

Painia orilaitumella

Viivi on ylläpitopaikassaan muutaman muun hevosen kanssa samassa tarhassa. Se tulee lähes kaikkien kanssa toimeen - joillekin alistuu, joitakin pomottaa. Ex-tallilla oli arrogantti nuori NF-tamma jonka Viivi piti kurissa ihan vain olemuksellaan.

Pieni Totti ja hieman isompi newforesti kaverina

Ratkaiseeko hevosessa enemmän sen luonne vai ulkonäkö? Miksi? 

Molemmat. Harrastajana en ottaisi itselleni vaikean luonteista hevosta. Ja tietysti ulkonäön pitää miellyttää silmää. Siinäkin on paljon pointteja - vaikkei hevonen olisi varsinaisesti kaunis mutta sen ilmeestä ja olemuksesta näkee että luonne on täyttä kultaa ja rakenne ja liikkeet kohdillaan, niin ei sillä ulkonäöllä enää ole niin merkitystä.

Lyömätön ilme :D
Hevosystävä :)

Millainen on hyvä hevosblogi?

Hyvin ja elävästi kirjoitettu ja hyviä kuvia :)

Pahin tippumisesi?

Joskus tipuin Cassulta estetunnilla kun se lähti hyppyyn "hieman" liian aikaisin enkä päässyt hyppyyn mukaan, alas tultiin esteen sekaan. Silloin tulin kuperkeikalla alas, tuli varmaan pieni aivotärähdys.
12-vuotiaana tipuin ratsastuskoulun kisoissa hartiat edellä selälleni, aikana ennen turvaliivejä. Mitään ei sattunut mutta sen jälkeen äitini ei ole käynyt katsomassa kisoja tai muutenkaan ratsastustani ;)

Viivillä estekisoissa 2010

Kuinka monta loimea hevosesi omistaa?

Totilla on 2 ihan ohutta Horzen Avalance high neck- sadeloimea. Sen lisäksi Horsewaren Amigo Mio- kevyttoppaloimi ja yksi Eurohunterin full neck- fleeceloimi. Nämä asuvat tallilla.
Kotivarastossa on käyttöä odottamassa yksi Horsewaren full neck-toppaloimi, sekä Viivin "perintönä" Horse Comfortin full neck-villaloimi ja Weatherbeetan fleeceloimi. Loimikoko on tällä hetkellä 135cm(Horze)-> 145m. Horsewaret ovat kokoa 6,3/140cm.
Totti ja Avalance - edustava mainoskuva? ;)
Viiville olen vienyt käyttöön 2 toppaloimea, yhden merkittömän kevyttoppiksen ja käytettynä ostetun paksumman Rhinon jossa ohut kiinteä kaulakappale. Muuten se käyttää ylläpitopaikan loimia, ja on ilmeisesti kehittänyt ärsyttävän tavan ilmaista kuumuutensa rikkomalla fleeceloimia *köh*. Sen loimet ovat kokoa 145-155. Muutama kuivatusloimikin Viivillä on vanhempieni varastossa, toistaiseksi vielä liian isoja Totille.

Kuinka usein hevosesi liikkuu?

Totti liikkuu suunnilleen joka toinen päivä (tai 2pv putkeen ->1-2 vapaata). Vaihtelevasti ratsutusta, juoksutusta ja ajoa. Ratsutuskerrat ovat siis vielä todella lyhyitä. :)

Otetaan yksi ajokuvakin tänne

Oletko varovainen vai "uhkarohkea" ratsastaja?

Hieman varovainen, en ainakaan uhkarohkea. Ei ole suurta kynnystä nousta tuntemattoman hevosen selkään jos se on turvalliseksi todettu, mutta vaatii jonkun kerran tutustumista että tunnen oloni kotoisaksi. Enkä tunne pakottavaa tarvetta kiivetä jonkun tosi herkkiksen ja kuuman, ison puoliverisen satulaan.
Olen myös kehittänyt jonkunmoisen estekammon säännöllisen hyppäämisen loputtua - Cassu-tammani oli välillä kovin ailahtelevainen esteillä. Silti lähdin jokseenkin ennakkoluulottomasti mukaan maastoesteleirille Niinisaloon, kun alla oli tuttu ja turvallinen lainaheppa. Eli jotain yllytyshulluuttakin löytyy vielä. :)

Niinisalon-leirin turvaratsu "Samppa Linna" kouluradalla
Haastan vastailemaan: Annan talli , muut näyttivät jo vastailleen tähän!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti