perjantai 15. helmikuuta 2019

Ja tuuli kääntyy.. osa 1, Silmä

Eräs kestoseurannassa oleva asia on Totin aikanaan loukkaama silmä. Sitä on katsottu eläinlääkärien toimesta vähintään kerran vuodessa kontrollimielessä ja viime vuodet tilanne on pysynyt vakaana - kaihimuutoksia on ja silmän näkökyky on ollut heikohko, mutta kuitenkin jonkinmoinen. Näen hevosen silmineen itse liki joka päivä joten muutoksille voi tavallaan sokeutua (osuvasti sanottu..).

Maanantaina oli tallin pesupaikalla hiljaista ja valo tuli sopivasta kulmasta. Havahduin katselemaan Totin huonon silmän sidekalvopaikan takaosaa, joka näytti alkuun ihan vaan heijastukselta. Vaan ei pentele, se näyttääkin erilaiselta kuin aiemmin! Siinä tuumailin hetken, otin kuvan silmästä ja järkeilin havainnot. Silmä ei vuoda, Totti piti sitä auki kunnolla, silmä reagoi uhkausvasteeseen eri suunnista samalla tavoin kuin aiemminkin.
Toisaalta taas viime tsekkaus oli 2018 keväällä eli aika sopi hyvin myös kontrolliin. Soitin siis tutulle klinikalle ja kyselin tallikäynnin perään. Sellainen järjestyi alunperin torstaille, mutta tiistaina klinikalta soitettiin ja tarjottiin aikaisempaa keskiviikon aikaa, minkä otin vastaan riemusta hihkuen (yksi päivä vähemmän hysteriaa).

Jaa niin miksi nimenomaan eläinlääkärin tallikäynti eikä reissu varsin kohtuullisen matkan päässä olevalle klinikalle? Vuokratrailerikin olisi varmasti järjestynyt, vaikka en ihan hingu tuonne vaihteleviin keleihin hevosta kuskaamaan. Pääasiallinen syy oli kuitenkin armas vetoautoni, joka seisoi pajalla torstaihin asti jäähdyttimen vaihdossa.
Joten aika moni asia "potkii vastaan" ihan näillä samoilla hetkillä, niinhän se aina.

Joka tapauksessa tallikäyntiin. Totti rauhoitettiin kevyesti ja eläinlääkäri aloitti tutkimuksensa, todeten jo varsin nopeasti että hänen pitäisi konsultoida oftalmologia joka aiemminkin on ollut mukana meidän tapauksessa. Kaihi on edennyt, ja näkevää aluetta linssissä on ehkä 1/4 normaalista. Sen lisäksi silmässä tapahtuu enemmän kun pitäisi, esim. verisuonia on aktiivisena. 
Virallinen diagnoosi oli Kaihimuutoksen aiheuttama lievä iriitti. Linkki terveyskirjastoon

Jatkotoimenpidevaihtoehtoja on muutamia:
1) Ei tehdä mitään jos ei silmä vaivaa hevosta. Sitten jos/kun alkaa vaivaamaan, poistetaan silmä.
2) Aloitetaan kortisonitippakuuri silmään, ja toivotaan sen rauhoittavan tilanteen + antavan lisäaikaa.
3) Siklosporiini-implantti kirurgisesti oikeaan silmään (hidastuttaisi mahdollisesti silmän sisäisiä muutoksia) hinta luokkaa puolestatoista pariin tonniin. halpaa kuin saippua..
4) (kaihileikkaus) - tämä melko teoreettisena vaihtoehtona, Eurojaskaa ja ihmeparantumisia odotellessa

Nyt lähdettiin liikenteeseen vaihtoehdolla 2, eli Totti sai aloittaa kortisonitippakuurin joka kestää vähintään kuukauden eli kontrolliin asti. Tippoja laitetaan aamuin illoin, onneksi saan tallityöntekijöiltä jonkin verran apuja eli keskimäärin riittää että laitan kerran päivässä tipan. Totti saa pitää myös huppua tarhaillessaan, jos vain tarhakaveri antaa sen olla rauhassa. Jos ei huppu pysy päässä, pitää miettiä hetkellistä yksintarhausta.
Vaihtoehto 3 on harkinnassa, jos tuosta oikeasti olisi merkittäviä apuja. Eli vielä taistellaan ja silmän poisto on se viimeinen vaihtoehto, toki väistämätön jos silmä tulee kipeäksi eikä apuja enää löydy.

Tiivistelmänä suora lainaus eläinlääkärin lausunnosta:
Silmän ennuste kaikenkaikkiaan hyvin varauksellinen; kaihin aiheuttama lieväasteinen uveiitti voi lopulta aiheuttaa silmänpainetaudin, jolloin silmä tod näk joudutaan poistamaan.

Kun sain tuon mustaa valkoisella, niin vetihän se tunnelmat matalaksi. No vielä ei heitetä kirvestä kaivoon vaan yritän pitää yllä positiivista mielialaa ja luottaa siihen että nämä kortisonitipat tuovat parannusta. 

tiistai 12. helmikuuta 2019

Omien talvivarusteiden TOP 5

Tänä talvena on Varsinais-Suomeen saatu enemmän kunnon pakkasia kuin muutamana viime vuonna! Kun ensimmäinen varoitus pakkasista tuli eli lämpötila laski yhdeksi illaksi -15 asteeseen ja ratsastin nollakelin varustuksella kylmänkankeana maneesissa (kunnes hain autosta listauksessa numerolla 5 mainitun takin), havahduin siihen että hyvä talvivarustus on ihan priceless. Nyt voin todeta että ratsastus on hauskaa jopa -20 asteessa, varsinkin kun pahimpia pakkasia ei ole enää hetkeen kuulunut eli aika on ehtinyt kultareunustamaan muistoja ;)

Tässä muutamat poiminnot varusteista, sekalaisessa järjestyksessä.

1. Topparatsastushousut - Mountain Horse Polar Breeches:

kuva Equinesuperstore.co.uk

Jo vuonna 2014 tehty hankinta joka (pakkasten puuttuessa + maneesitallilaisena?) oli päässyt peräti unohtumaan kaapin perukoille. Jossain kohtaa ajatuksen tasolla tuomitsin nämä liian tönköiksi mutta nyt voin todeta että ovat aivan ihanat ja mukavat! Passelit juurikin tuohon yli 10 pakkasasteen menoon.








 2. Islantilaisvillapaita - ihan itse tehty:

Neulon säännöllisesti, ja valmistakin tulee aina joskus. Lähinnä sukkia ja lapasia, mutta viime talvena toteutin pitkäaikaisen haaveen islantilaisvillapuserosta hevoskuvioilla. En sovittanut tekelettä kertaakaan matkan varrella muuta kun peilin edessä mallaten, ja valmiiksi sen saatuani tuntui siltä että kirjoneulekohta kiristi. Harmitti aika isosti, hevosetkin näyttävät jalattomilta puutteellisen lankadominanssin takia.. mutta nyt kun paita on käytössä pehmentynyt, ei se enää kiristä. Tällä tarkenee maneesissa ainakin -17 asteessa, tulee jopa lämmin (alla pari kerrosta ohuita paitoja ja päällä toppaliivi). Lankana 100% islantilainen lampaanvillalanka, Alafosslopi ja ohje kirjasta Maarun villapaidat. Kirjaa en valitettavasti omista vaan hillosin sitä seudun kirjastoista n.1kk kestäneen projektin ajan.



3. Lampaannahkahanskat


Käväisin joulun alla maatalouskaupassa hakemassa uusia hokkeja + lapasuojuksen Totille, ja kun odottelin hokkipussukkaa niin hyvä tuotesijoittelu sai tekemään heräteostoksen! Mukaan tarttuivat ihanat mustat pehmoiset lampaannahkasormikkaat. Ostin hanskat oikeastaan "siviilikäyttöön" eli lähinnä autolla ajoon, mutta nyt ne ovat kulkeutuneet tallille ja ratsastukseenkin. Melkeinpä -10 asteeseen asti menen Roecklien ohutvuorisella versiolla mutta toppahanskoja en tykkää käyttää. Näiden tuntuma on pehmoisempi kun lasketteluhanskojen.



4. Talvikengät / Crocs

kuva eufootwear.eu

Onnistun aina kuluttamaan talvikenkien pohjat liukkaiksi vaikka itse kengät olisivat muuten ehjät (ihme "hiihtäjä" ilmeisesti). 2017 joulun alla liukasteltuani kävelin Prismaan, ajatuksena ostaa monen heppatutun suosimat perinteiset Kuomat. Sovitinkin niitä mutta jäin kaipaamaan nauhoja = hiukan napakampaa tukea nilkalle, ja päädyin ostamaan Crocsin talvikengät. Nämä ovat nyt toista talvea käytössä eivätkä vielä ole muuttuneet luistimiksi. Alle 10 asteen pakkasessa käytän talviratsastussukkia (sellaisia ruudullisia), silloin kun elohopea laskee purevampaan pakkaseen niin kengissä jalkaa suojaavat ihan perinteiset villasukat, se on riittävä setti eikä vielä ole tuntunut hevosen selästä laskeutuessa siltä että varpaat irtoaisivat.



 5. Klondyke- parkatakki
kuva: sokos.fi

Sitten kun on oikeasti kylmä eli vähintään 20 astetta pakkasta, on syväjäässä jo autosta noustuaan eikä halua tehdä mitään reippaampaa... Työnantaja lahjoitti monta joulua sitten ihanan PEAKin parkatakin, nimensä mukaisesti kunnon pohjoisiin säihin sopivan. :) En IKINÄ olisi raaskinut ostaa takkia omalla rahalla joten tämä lahja on rakkaudella vaalittu, ja edelleen tulee lämmin olo kun nappaan sen päälleni. Olen yrittänyt pitää takin poissa tallilta, mutta koska en omista läheskään yhtä lämmintä talli-talvitakkia tällä hetkellä, tämä periaate on hiukan venynyt ja vanunut (kun niitä pakkaskelejähän on niin vähän..). Olen jopa ratsastanut takin kanssa pari kertaa niillä ekoilla superpakkasilla. Maneesiin se on kuitenkin ihan liian kuuma, vaikka meillä on kylmä maneesi. Kylmän kelin rauhalliselle maastolenkille voisin kyllä laittaa tämän takin.

Lämmön extreme-kokemus -20 asteen lämpötilassa oli yhdistelmä kaikkia tämän listauksen varusteita. Postauksen olisi tietty kruunannut kiva autenttinen mallikuva koko setistä, mutta valitettavasti noissa asteissa ei ollut juurikaan kuvaajia jonossa. ;)

Sen lisäksi menen melkein vannomaan että vuokra-koulusatulassa on joku sisäänrakennettu istuimenlämmitin - vai liittyykö se lateksipaneeleihin + nahkeaan nahkaan sekä riittävään vaatetukseen?
Satula-asioihin joudun palaamaan seuraavassa postauksessa, eli näyttäisi siltä että vuokrasatula lähtee vaihtoon. Toisaalta onni onnettomuudessa että asia selvisi jo kuukauden sisällä eikä esim. 4kk päästä... Eli tämän takia vuokraus on tosi jees!