Treenikausi jatkuu ja kisakausi alkoi

Totin kanssa on mennyt tosi mukavasti viime aikoina. Ratsutus yleensä kerran viikossa ja tunneilla olen käynyt aina kun vaan mahdollista, käytännössä kerran viikossa.

Olen harjoitellut istuntaa menemällä paljon ilman jalustimia. Olimme yhdellä puomitunnillakin ilman jalkkareita - tuntiin kuului myös kavaletteja sekä pari pikkuestettä. Jos joku olisi sanonut vuosi sitten että hyppään ilman jalustimia (ja vieläpä koulusatulalla), niin olisin nauranut räkäisesti. ;)  Mutta kyydissä pysyin pelkäämättä sen kummemmin, Totin laukkakin oli tosi hyvin ratsastettavissa! Samalla totesin että koulusatulamme riittää tämänhetkisiin jumppahyppelöihin oikein mainiosti.
Uusista asioista vastalaukkaa pystyn ratsastamaan jo maneesissakin, ainakin valmennuksissa kun täsmäohjeita satelee. Oma harjoitteluni keskittyy nyt paljon apujen vähentämiseen, siihen ettei jalka käy kyljessä varmuuden vuoksi ja kädet pysyvät pehmeinä ja vakaina. Ilman jalustimia- treeni on tuntunut auttavan jo näihin molempiin, se antaa toivoa jatkolle.

Totin tallikissa-ystävä (eli tallin todellinen pomo :))

"Hurjien" hyppyjen lisäksi aloitimme maastoilukauden. Jännittävin paikka on edelleen kotiinpaluun viimeinen pätkä ennen tallia, pellon puolella ison tien vieressä. Pelasin varman päälle ja nousin satulasta taluttamaan, ettei oma jännitys tarttuisi hevoseen. Tosin siivotessani savea saappaista vähintään vartin verran, mietiskelin että olisi pitänyt vaan istua satulassa - tuskinpa Totti olisi kovin isoja liikkeitä siinä märän pellon reunassa tehnyt...

Kävelylenkillä ennen sadetta

Myös kisakausi tuli aloitettua jo maaliskuun puolella kun valmentajamme K. kävi starttaamassa Totin ekan helpon A:n lähitallin ykköstason kisoissa! Pisteitä tuli 59%, ihan hyvin ekaksi A:ksi kun oli lyhyen radan ohjelma ja kauden ekat kisat. Totin kanssa on aina yhtä mukavaa olla kisoissa, se käyttäytyy niin hienosti ja kisapaikalla lastasin sen traileriinkin yksin, ihan kuten viime kesänä vaikka oli eka reissu liki puoleen vuoteen. Näiden jälkeen kävin itse yhdet lähikisat, he C tutustumisluokan kouluohjelma tuloksella 58.6%. Niissä kisoissa Totilla oli niin monta uutta vaihdetta etten päässyt kiinni tunneilla harjoiteltuihin asioihin vaan kaikki vanhat istuntavirheet ja muut ongelmat puskivat esiin. Kiva reissu meillä kuitenkin oli!

Seurakisoissa

Näiden seurakisojen jälkeen oli vuorossa Ypäjä Spring Dressagen nuorten hevosten helppo B, joka oli 2-tason luokka. Etukäteen puhuimme tallilla että muut osallistujat ovat "hieman" eri kaliiberia kuin vähän yli 150cm korkea ja vähän mahakas suomiputte. Reissuun kuitenkin lähdettiin, pienen laskuvirheen takia verryttely venähti hieman pitkäksi mutta Totti teki oikein siistin ja nätin radan! Tuloksen olimme povanneet jäävän 60% pintaan, mutta prosentteja papereissa olikin 63,33% jolla Totti ja K. mahtuivat 16 osallistujan luokassa juuri puoliväliin tuloslistaa!

Myös hyppäämistä on verestetty parin estetunnin merkeissä, yhdellä tunnilla olin itsekin. Kun vaan antaa mennä ja sujua niin hyppääminen on todella hauskaa, mutta lopputunnista meinaa ainakin tällä kunnolla tulla herpaantumisia mitkä näkyvät heti laukan ja sitä myötä hyppyjen laadussa.
K. kävi Totin kanssa vappuviikonloppuna estekisoissa hyppäämässä 70cm radan, ne olivatkin Totin ensimmäiset varsinaiset estekisat. Estekisoissa on enemmän pöhinää kuin koulukisoissa ja Tottikin tuntui olevan melko pörheä kisapaikalla. Tuomarintornin telttapaviljonki aiheutti isoja sydämentykytyksiä pienelle hevoselle, mutta verryttelyssä se jo rentoutui eikä esteitä juurikaan katsellut. Harmillisesti uusinnan viimeinen este tuli alas, ilman pudotusta olisi ratsukko sijoittunut luokassa kolmanneksi. Olen kuitenkin todella onnellinen tästä onnistuneesta estekisareissusta, pääasia että tuli hyvä kisakokemus eikä mitään shokkia erinäköisistä esteistä kun kotona on tarjolla. :)

Totilla tuntuu olevan kotioloissakin kevättä rinnassa, yhtenä vapaapäivänä se tuli tarhassa vastaan kiitoravia ja oli aivan yli-innokkaan oloinen vaikka takana oli viisi päivää kunnon liikuntaa. Olen joka tapauksessa sitä mieltä että nuori hevonen tarvitsee myös palautumispäiviä kokopäivätarhauksen merkeissä ilman "ohjattua liikuntaa". Totilla on käytännössä 1-2 vapaapäivää viikossa vähän riippuen omista menoistani, liikutuspäivistä saisi maastoilua olla jatkossa viikottain 1-2 kertaa ja juoksutusta ei ihan viikottain. Tykkään kyllä juoksutuksestakin siinä mielessä että tulee havainnoitua hevosen liikkumista ilman ratsastajaa.

Ratsastuksessa valmentajamme K:n kotiläksy on ollut, ettei saa jäädä tahkoamaan liian pitkäksi aikaa kun Totti tekee kaikki pyydetyt asiat niin hyvin ja hyvällä asenteella, vaan mielummin pitää ratsastuskerrat maneesissa/kentällä lyhyinä. Mahaa pitäisi kuitenkin saada pois, ja siinä auttaisivat parhaiten pitkät maastolenkit!

Niin, viimeisenä kuvana vielä väri-ihmetystä. Totin emällä Viivillähän on ollut paljon valkeaa sekakarvaa aina keväisin + kesäisin (linkki vanhaan postaukseen). Onko totta että ruunikko-poika on alkanut kehittämään samaa sekakarvaa näin kuusivuotiaana..? Kuva toisesta nälkäkuopasta jossa tuo näkyy vahvemmin.

Tästäkin tuli taas melkoinen megapostaus, sen siitä saa kun ei päivitä useammin. :)