Takaisin arjessa

Huh, nyt voi sanoa että lomasta palautuminen kesti kohtuullisen pitkään! Onnistuin saamaan itselleni jonkunlaisen megaflunssan muutamaa päivää ennen kotiinlähtöä, viime postauksen jälkeen. Kotiinpaluupäivänä soittelin tallinpitäjälle hätähuutoa ja sain neuvon pysyä poissa tallilta kunnes olo on huomattavasti parempi. Oli oikein kurjuuden maksimointia katsella Facebookista tallikaverien ihania lumisia peltoratsastuskuvia kun itse makasi sisätiloissa kuin jyrän alle jääneenä.
Tuossa olon parantumisessa kesti niinkin pitkään kuin viisi päivää, jonka jälkeen oli ihan pakko päästä tallille rapsuttelemaan Tottia! Silloinkin talliloimen vaihtaminen ja pesuun laittaminen sekä karsinan siivous laskettiin jo rankaksi urheilusuoritukseksi, eli hevosen selkään ei ollut menemistä vielä pariin seuraavaankaan päivään. Tottia liikutettiinkin koko viime viikon arkipäivät tallin puolesta. Tällaisina aikoina saan olla erittäin onnellinen tallista jossa on mahdollista saada hoito- ja liikutusapua sen verran kuin on tarvetta tällaisessa hätätilanteessa.

Loppuviikkoa kohti olo alkoi olla jo inhimillisempi ja lauantain aurinkoinen talvipäivä oli vaan liian houkutteleva! Järki sanoi että olisi kannattavampaa päästää hevonen purkamaan energiaansa laitumelle (ts olla rasittumatta itse), sydän sanoi että "ei pienestä peltoköpöttelystä varmaan haittaa olisi"... Lähdimme siis tallikaverin kanssa pellolle ratsastamaan. :) Ensin menimme muutaman kierroksen käyntiä pellon ympäri, jonka jälkeen olin ajatellut palata talliin. Noh, ihan niin fiksusti ei mennyt eli olin aivan huumassa ekasta ratsastuskerrasta melkein kuukauteen(!) eikä järjen ääntä enää kuulunut...oli siis IHAN pakko ottaa myös pari ravipätkää ja laukannostoa. ;) Tottikin tuntui oikein tyytyväiseltä vähän reippaampaan menoon.

Kotiin päästyäni nukuin päiväunet ja pohdiskelin kuinka fiksu liike tuo ratsastus oli... Onneksi olo ei kuitenkaan enää huonontunut vaan nyt on (toivottavasti) yskän viimeisiä rippeitä ja energiatasokin palautunut normaaliksi.

Jätin kuvan muokkaamatta koska mielestäni kuvan ottajan hevosen korva vain kuuluu tällaiseen fiilistelykuvaan! :)

Tuo lauantai taisi olla viimeinen päivä kun pellolla pärjäsi ilman tilsakumeja. Seuraava kengitys on ensi viikolla ja silloin Totti saa tilsakumit. Edellisen kengityksen aikaan kun oli niin kesäistä että ruuvasin hokitkin vielä irti pariksi viikoksi!

Keskiviikkona pääsen ekaan valmennukseen sitten joulukuun. Odotan sitä todella innolla, varsinkin nyt kun valmentajamme on ratsastanut Tottia poissaollessani. Voisin siis olettaa että monenlaisia "läksyjä" on tulossa taottavaksi omaan pääkoppaan itsenäisiä ratsastuskertoja varten.. :)