Ajatuksia ylläpidosta

Ylläpito on varsin yleinen käytäntö nykyään - syystä tai toisesta hevonen ei välttämättä vaihda omistajaa vaikka vaihtaisi paikkaa. Kyseessä voi olla väliaikainen ratkaisu, tai halu varmistaa ettei hevonen joudu kiertoon. Noin parina esimerkkinä. Jotkut eivät kuitenkaan anna hevostaan ylläpitoon "liian kauas", tuntemattomille, ratsastuskouluille, perheille pikkutalliin, alaikäisille, kisakäyttöön... tai ollenkaan.

Aika moni hevosenomistaja tietää varmasti, miten PITÄISI menetellä jos hevonen kuitenkin lähtee ylläpitoon. Kirjallinen sopimus johon on kirjattu kaikki mahdollinen! ja niin edespäin.
Oikeassa elämässä kaikki ei välttämättä kuitenkaan mene näin, vaan kun "tilanne" on päällä, niin sitä tekee myönnytyksiä jotka tuntuvat jälkeenpäin ihan käsittämättömiltä. Niinkuin se kirjallinen sopimus - kai sen nyt myöhemminkin ehtii...aijaa, ei ehtinyt, no seuraavalla kerralla sitten.. Kirjallista sopimusta korostan ihan sen vuoksi, että sitä tehtäessä nähdään, ollaanko yhtään samalla kartalla hevosenpidon suhteen. Yhden tai muutaman hevosen "ratsutäti"- omistajalla voi olla hyvinkin paljon eri käytäntöjä kuin isolla tallilla. 

Enkä tarkoita tällä sitä, että se Oma Kultamussukka pitäisi kääriä pumpuliin ylläpitopaikassaan, vaan esimerkiksi sitä miten epäsopiviin varusteisiin reagoidaan jos ei hevosen mukana lähde omia varusteita ylläpitopaikkaan

valkoiset laikut sään molemmin puolin, sattumaa vai seurausta?

Samoin omistajan tiedottaminen eri tilanteissa on hyvä kirjata sopimukseen. Haluaisitko tietää etukäteen, että hevosesi on siirtymässä toiselle tallille esim tilanpuutteen takia? Entä, kun hevonen sairastuu ja sitä hoidetaan ähkyn tai tulehtuneen haavan takia?  

Entä jos hevosta astutetaan? Mitä kaikkia toimenpiteitä ollaan valmiita tekemään, vai onko tilanne käytännössä "tulee tiineeksi jos on tullakseen"? 

Niin ja miksi annoin Viivin sitten uudelleen ylläpitoon? No, tuli niin hyvä tilaisuus vastaan.
Muutama esimerkki - kirjallinen sopimus tehtiin yhteisymmärryksessä viikon sisällä hevosen muutosta. Olin itse aktiivisesti mukana sopivan satulan etsimisessä, toimitin myös muita varusteita hevosen mukaan. Jo lyhyt käynti kyseisessä paikassa kertoo hevosten tarkasta ja esimerkillisestä hoidosta. Sen lisäksi paikka on lähellä, eli voin käydä katsomassa varsin helposti. Alkuun tuli käytyä paljonkin, samalla tietysti roudailin kokeilusatuloita edestakaisin. Kun satulahommat saatiin kuntoon niin en ole kyllä kokenut tarvetta tehdä mitään "pistokokeita". Tietty kiinnostaa miten siellä menee, täytyykin taas joku päivä käydä kääntymässä :)