Oripojan näyttelytuloksia matkan varrelta

Tässä nyt pitkään suunnitteilla ollut näyttelypostaus.
Kuten moni muukin varsanomistaja, myös itse olen harrastanut Totin kanssa näyttelyissä käymistä mahdollisuuksien mukaan. Eihän keskiverto suomipoju useinkaan pärjää esimerkiksi liitokavio-pv-varsalle, mutta menestystä tärkeämpää on tietysti mukava harrastaminen ja oripojan totuttaminen maailmalla käymiseen ja käyttäytymiseen. Ja aina ei ole edes tarvinnut lähteä maailmalle, kun on ollut näyttelyjä omalla tallilla. Totin näyttelyura alkoi 1kk vanhana, kun silloisella tallilla oli Match Show. (täällä pieni maininta tuosta ihan ekasta mätsäristä)

Yhtenä tähtihetkenä voisi pitää viime vuoden kevään reissua Loimihaan suomenhevosten Show-näyttelyyn. Reissuun lähdettiin toisen 1-vuotiaan oripojan (tulevan laidun- ja tallikaverin) kanssa.
Totti käyttäytyi kehässä lähes täydellisesti: lähti raviin kun pyysin, ja kuvista päätellen seisoikin ihan säädyllisesti (joo, nyt 14kk myöhemmin alkaa muisti pätkiä, aika kultaa muistot ja niin edelleen..?).

Suurin yllätys tuli kun pisteet lueteltiin - pieni rääpäle oripoika oli saanut 40 pistettä?!
Paperissa luki seuraavia kommentteja:
Tyyppi: Hyvä, hyvä ryhti (8)
Runko: Syvä runko, kevyenlainen kaula, suora lautanen (8)
Jalat: EJ hieman sivuttaissiirtymää, TJ pihdissä, hieman kuristunut kinner (7)
Käynti: EJ melko suorat, TJ suorat, hyvä yliastunta (8)
Ravi: EJ suorat väljät, TJ suorat, kevyt askel (9)

Ei siis yhtään hassummin, omat odotukset olivat jossain 36-38 pisteessä. Tietysti pitää pitää mielessä että kyseessä oli Show-näyttely eikä Hippoksen näyttely. Luokkavoitto meni hieman kehittyneemmälle tammavarsalle, mutta päästiinpä lähtemään kotiin ajoissa.

1v- syksynä oli sitten Hippoksen näyttelyn vuoro. Tällä kertaa käytössä oli lainaesittäjä jonka soitin hätiin edellisenä päivänä, kun arvon työterveyslääkäri nimenomaan kielsi näyttelyjuoksemisen poskiontelotulehduksessa kun erehdyin menemään troppia hakemaan...tylsiä nuo lääkärit joskus :)

Näyttelyaamu alkoi yllättävästi, kun ihana rohkea Totti-poika säikähti tosissaan esittäjän päässä ollutta pipoa?! Pientä hevosta voi pelottaa ihan yllättävät asiat. Mutta on se kiltin näköinen, eikö?

Säkäkorkeus 1v- syksyllä oli mittauksen mukaan 140, ja lautaskorkeus 142.
Paperissa luki tällä kertaa seuraavia asioita:
Tyyppi: hyvä tyyppi, melko ryhdikäs (8)
Runko: Hieman avo runko, kevyt hieman alakaulainen, jyrkkä lapa, loiva lautanen (7)
Jalat: Supistuneet etusääret, tj hyväasentoiset, leveät takasääret (8)
Kaviot: Hieman matalapohj., muuten hyvät (8)
Käynti: Ahtaanlaiset, matala tj askel (7)
Ravi: Suorat ahtaanlaiset, jäykkä tj (6)

Tuloksena II- palkinto. Jalka- ja kaviopisteisiin olin erityisen tyytyväinen! Liikepisteet jättivät toki toivomisen varaa, mutta omasta mielestäni tuossa näkyi ihan selkeästi senhetkinen kehitysvaihe.

Nyt 2-vuotiskevät on mennyt hiljaiselona, eli sekä Loimihaka että kevään Turun näyttely jäivät väliin, lähinnä allekirjoittaneen aikaansaamattomuuden vuoksi. Käytiin kuitenkin pyörähtämässä lähitallin Match Showssa vielä ennen laidunkauden alkua, alla pari kuvaa tuosta mätsäristä.

Tämänkertainen tuomari kommentoi pojua näin:
Tyyppi: Melko hyvä rotutyyppi, hieman lyhytlinjainen
Runko: Suora kaula jossa lyhyt niska ja kaulan liittymä. Hieman piirteetön lapa. Hyvä säkä ja syvyys. Vahva lanne, hieman lyhyt lautanen.
Jalat: Kokoonsa nähden sopusuhtainen luusto
Liikkeet: Käynti tahdikasta mutta takaa vielä voimatonta. Ravissa hyvä perusmekaniikka.

   

 Näyttelyarvosteluja on hauska seurata myöhemmin, ja katsoa eri kehitysvaiheita, ja miten eri tuomarien kommentit eroavat toisistaan. :) Syksyllä on tavoitteena käydä taas Hippoksen näyttelyssä.
Viimeisiä kesälomapäiviä viedään täällä, Totin laidunkausi jatkuu toivottavasti vielä pitkälle alkusyksyyn. Odottelen myös malttamattomana uutisia Totin emästä Viivistä, jos tulee "huonoja" uutisia niin Viivi tulee 15min matkan päähän kotoa, n.4h matkan sijasta.. Eli sekavan odottavissa tunnelmissa täällä elokuun alkuun :)