Yritin psyykata itseni ratsastamaan radan aikana eli hakemaan valmennuksen lopputunnin hyvää ravia, pitämään istunnan kurissa laukassa ja tekemään hyvät tiet. Tavoitteena oli siis pysyä poissa "varman päälle"- hissuttelusta.
 |
| (c) Laura Haaksiluoto |
Meidän lähtöajat olivat vasta yhden jälkeen joten riitti että saavuin tallille kymmeneksi. Yhdentoista pintaan lähdimme ajelemaan tallikaveri-ratsukon kanssa kohti Kaarinaa ja kisapaikkaa.
Omasta verryttelyryhmästäni oli pari ratsukkoa jäänyt pois joten pääsinkin melkeinpä heti verryttelemään. Verryttelyssä hain samaa hyvää ravia kuin tunnillakin, laukkailin hieman kevyessä istunnassa ja välillä kävelin pitkin ohjin. Harjoitusraviin en istunut oikeastaan ollenkaan verryttelyn aikana enkä tehnyt meille vielä vaikeaa peruutusta. Luin hiljattain yhden kisaverryttelystä kertovan artikkelin Horse&Riderista ja siinäkin kehotettiin keskittymään verryttelyssä positiiviseen, iloiseen menoon ja omiin vahvuuksiin eikä treenaamaan heikkopäisenä niitä vaikeita asioita juuri ennen radalle menoa.
 |
| (c)Laura Haaksiluoto |
Nämä olivat ensimmäiset ulkokisat meidän osalta eli nyt ei tullut vaihtelua kentältä maneesiin tai toisinpäin, kun verryttely oli kentällä kisaradan vieressä. Luokkana oli "vanha tuttu" (siis edellisten kisaratsujen ajalta) helppo C:1 2000.
Raviohjelma meni hyvin, laukkaohjelmassa oli edelleen parantamisen varaa. Nyt kuitenkin sukelsin etukenoon astetta vähemmän kuin edellisellä kerralla eli jotain edistystä tapahtuu! Aaltoja!
Raviohjelmassa saimme ohjelman kaikista kolmesta temponlisäyksestä vähintään 6,5 ja yhdestä jopa seiskan. Tuosta olin tosi positiivisesti yllättynyt! Raviohjelman pisteet olivat vähintään kutosta, laukannostoista saimme myös 6,5 mutta laukkaosuudet noin muuten olivat 5,5 arvoisia. Peruutuksen ennakoin tälläkin kertaa eli ilmeisesti pieni stressi onnistumisesta tekee sen että pysähdyn aina ennen pistettä. Eli siinä yksi tyhmä pisteen menetys jonka olisin korjannut täsmällisyydellä.
Prosentteja saimme 60,50%. Melko pitkään olimme jopa sijoituksessa kiinni mutta vahva aavistus kertoi että voimme lähteä kotiinpäin ennen luokan loppua ja näinhän se olikin. Joka tapauksessa olen tosi tyytyväinen tuohon rataan kun on näkyvissä että edistystä tapahtuu - vaikka kuinka pienin askelin.
Nyt tämän viikon sunnuntaina on näillä näkymin allekirjoittaneen kevään kisaturneen viimeinen kisareissu. Emme siis lähdekään Urjalaan vaan suuntaamme seurakisoihin Laitilaan. Viikonlopun kisasuunnitelma on elänyt aika paljon tässä viime hetkillä - ensin Urjalan kisat vaihtuivat Artukaisiin mutta loppujen lopuksi menen nyt Laitilaan jälki-ilmoittautuneena. Ohjelmana on nuorten hevosten kenttäohjelma joka mennään pitkällä radalla. Hieman lisästressiä siis radan opetteluun kun nyt olen mennyt vaan perusratoja lyhyellä kentällä.
Heinäkuulle on ohjelmassa sitten parit aluekisat ihan tässä lähistöllä. Alustavasti suunniteltuna valmentajamme K menee nuo 2-tason kilpailut Totin kanssa eli pikkuhiljaa mennään laatareita kohti.
Kuten kuvituksesta näkyy, kisoissa oli kuvaaja paikalla ja olikin ihanaa saada kuvia omasta radasta. Tämä viimeinen, allaoleva kuva on tunnelmaltaan suosikkini. Samaa kiitollisuutta tunnen joka päivä tästä hevosesta. Mutta jottei olisi ihan kiiltokuvameininkiä niin totean että onhan se välillä vähän pikkuapina, seuraava postaus voisi olla vaikkapa "Totin laidunseikkailut..." :)
Raviohjelma meni hyvin, laukkaohjelmassa oli edelleen parantamisen varaa. Nyt kuitenkin sukelsin etukenoon astetta vähemmän kuin edellisellä kerralla eli jotain edistystä tapahtuu! Aaltoja!
 |
| On se hyvä että naurattaa radalla, jopa laukassa. :D (c) Laura Haaksiluoto |
Raviohjelmassa saimme ohjelman kaikista kolmesta temponlisäyksestä vähintään 6,5 ja yhdestä jopa seiskan. Tuosta olin tosi positiivisesti yllättynyt! Raviohjelman pisteet olivat vähintään kutosta, laukannostoista saimme myös 6,5 mutta laukkaosuudet noin muuten olivat 5,5 arvoisia. Peruutuksen ennakoin tälläkin kertaa eli ilmeisesti pieni stressi onnistumisesta tekee sen että pysähdyn aina ennen pistettä. Eli siinä yksi tyhmä pisteen menetys jonka olisin korjannut täsmällisyydellä.
 |
| (c) Laura Haaksiluoto |
Prosentteja saimme 60,50%. Melko pitkään olimme jopa sijoituksessa kiinni mutta vahva aavistus kertoi että voimme lähteä kotiinpäin ennen luokan loppua ja näinhän se olikin. Joka tapauksessa olen tosi tyytyväinen tuohon rataan kun on näkyvissä että edistystä tapahtuu - vaikka kuinka pienin askelin.
 |
| (c) Laura Haaksiluoto |
 |
| (c) Laura Haaksiluoto |
Nyt tämän viikon sunnuntaina on näillä näkymin allekirjoittaneen kevään kisaturneen viimeinen kisareissu. Emme siis lähdekään Urjalaan vaan suuntaamme seurakisoihin Laitilaan. Viikonlopun kisasuunnitelma on elänyt aika paljon tässä viime hetkillä - ensin Urjalan kisat vaihtuivat Artukaisiin mutta loppujen lopuksi menen nyt Laitilaan jälki-ilmoittautuneena. Ohjelmana on nuorten hevosten kenttäohjelma joka mennään pitkällä radalla. Hieman lisästressiä siis radan opetteluun kun nyt olen mennyt vaan perusratoja lyhyellä kentällä.
Heinäkuulle on ohjelmassa sitten parit aluekisat ihan tässä lähistöllä. Alustavasti suunniteltuna valmentajamme K menee nuo 2-tason kilpailut Totin kanssa eli pikkuhiljaa mennään laatareita kohti.
Kuten kuvituksesta näkyy, kisoissa oli kuvaaja paikalla ja olikin ihanaa saada kuvia omasta radasta. Tämä viimeinen, allaoleva kuva on tunnelmaltaan suosikkini. Samaa kiitollisuutta tunnen joka päivä tästä hevosesta. Mutta jottei olisi ihan kiiltokuvameininkiä niin totean että onhan se välillä vähän pikkuapina, seuraava postaus voisi olla vaikkapa "Totin laidunseikkailut..." :)
 |
| (c) Laura Haaksiluoto |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti