tiistai 12. helmikuuta 2019

Omien talvivarusteiden TOP 5

Tänä talvena on Varsinais-Suomeen saatu enemmän kunnon pakkasia kuin muutamana viime vuonna! Kun ensimmäinen varoitus pakkasista tuli eli lämpötila laski yhdeksi illaksi -15 asteeseen ja ratsastin nollakelin varustuksella kylmänkankeana maneesissa (kunnes hain autosta listauksessa numerolla 5 mainitun takin), havahduin siihen että hyvä talvivarustus on ihan priceless. Nyt voin todeta että ratsastus on hauskaa jopa -20 asteessa, varsinkin kun pahimpia pakkasia ei ole enää hetkeen kuulunut eli aika on ehtinyt kultareunustamaan muistoja ;)

Tässä muutamat poiminnot varusteista, sekalaisessa järjestyksessä.

1. Topparatsastushousut - Mountain Horse Polar Breeches:

kuva Equinesuperstore.co.uk

Jo vuonna 2014 tehty hankinta joka (pakkasten puuttuessa + maneesitallilaisena?) oli päässyt peräti unohtumaan kaapin perukoille. Jossain kohtaa ajatuksen tasolla tuomitsin nämä liian tönköiksi mutta nyt voin todeta että ovat aivan ihanat ja mukavat! Passelit juurikin tuohon yli 10 pakkasasteen menoon.








 2. Islantilaisvillapaita - ihan itse tehty:

Neulon säännöllisesti, ja valmistakin tulee aina joskus. Lähinnä sukkia ja lapasia, mutta viime talvena toteutin pitkäaikaisen haaveen islantilaisvillapuserosta hevoskuvioilla. En sovittanut tekelettä kertaakaan matkan varrella muuta kun peilin edessä mallaten, ja valmiiksi sen saatuani tuntui siltä että kirjoneulekohta kiristi. Harmitti aika isosti, hevosetkin näyttävät jalattomilta puutteellisen lankadominanssin takia.. mutta nyt kun paita on käytössä pehmentynyt, ei se enää kiristä. Tällä tarkenee maneesissa ainakin -17 asteessa, tulee jopa lämmin (alla pari kerrosta ohuita paitoja ja päällä toppaliivi). Lankana 100% islantilainen lampaanvillalanka, Alafosslopi ja ohje kirjasta Maarun villapaidat. Kirjaa en valitettavasti omista vaan hillosin sitä seudun kirjastoista n.1kk kestäneen projektin ajan.



3. Lampaannahkahanskat


Käväisin joulun alla maatalouskaupassa hakemassa uusia hokkeja + lapasuojuksen Totille, ja kun odottelin hokkipussukkaa niin hyvä tuotesijoittelu sai tekemään heräteostoksen! Mukaan tarttuivat ihanat mustat pehmoiset lampaannahkasormikkaat. Ostin hanskat oikeastaan "siviilikäyttöön" eli lähinnä autolla ajoon, mutta nyt ne ovat kulkeutuneet tallille ja ratsastukseenkin. Melkeinpä -10 asteeseen asti menen Roecklien ohutvuorisella versiolla mutta toppahanskoja en tykkää käyttää. Näiden tuntuma on pehmoisempi kun lasketteluhanskojen.



4. Talvikengät / Crocs

kuva eufootwear.eu

Onnistun aina kuluttamaan talvikenkien pohjat liukkaiksi vaikka itse kengät olisivat muuten ehjät (ihme "hiihtäjä" ilmeisesti). 2017 joulun alla liukasteltuani kävelin Prismaan, ajatuksena ostaa monen heppatutun suosimat perinteiset Kuomat. Sovitinkin niitä mutta jäin kaipaamaan nauhoja = hiukan napakampaa tukea nilkalle, ja päädyin ostamaan Crocsin talvikengät. Nämä ovat nyt toista talvea käytössä eivätkä vielä ole muuttuneet luistimiksi. Alle 10 asteen pakkasessa käytän talviratsastussukkia (sellaisia ruudullisia), silloin kun elohopea laskee purevampaan pakkaseen niin kengissä jalkaa suojaavat ihan perinteiset villasukat, se on riittävä setti eikä vielä ole tuntunut hevosen selästä laskeutuessa siltä että varpaat irtoaisivat.



 5. Klondyke- parkatakki
kuva: sokos.fi

Sitten kun on oikeasti kylmä eli vähintään 20 astetta pakkasta, on syväjäässä jo autosta noustuaan eikä halua tehdä mitään reippaampaa... Työnantaja lahjoitti monta joulua sitten ihanan PEAKin parkatakin, nimensä mukaisesti kunnon pohjoisiin säihin sopivan. :) En IKINÄ olisi raaskinut ostaa takkia omalla rahalla joten tämä lahja on rakkaudella vaalittu, ja edelleen tulee lämmin olo kun nappaan sen päälleni. Olen yrittänyt pitää takin poissa tallilta, mutta koska en omista läheskään yhtä lämmintä talli-talvitakkia tällä hetkellä, tämä periaate on hiukan venynyt ja vanunut (kun niitä pakkaskelejähän on niin vähän..). Olen jopa ratsastanut takin kanssa pari kertaa niillä ekoilla superpakkasilla. Maneesiin se on kuitenkin ihan liian kuuma, vaikka meillä on kylmä maneesi. Kylmän kelin rauhalliselle maastolenkille voisin kyllä laittaa tämän takin.

Lämmön extreme-kokemus -20 asteen lämpötilassa oli yhdistelmä kaikkia tämän listauksen varusteita. Postauksen olisi tietty kruunannut kiva autenttinen mallikuva koko setistä, mutta valitettavasti noissa asteissa ei ollut juurikaan kuvaajia jonossa. ;)

Sen lisäksi menen melkein vannomaan että vuokra-koulusatulassa on joku sisäänrakennettu istuimenlämmitin - vai liittyykö se lateksipaneeleihin + nahkeaan nahkaan sekä riittävään vaatetukseen?
Satula-asioihin joudun palaamaan seuraavassa postauksessa, eli näyttäisi siltä että vuokrasatula lähtee vaihtoon. Toisaalta onni onnettomuudessa että asia selvisi jo kuukauden sisällä eikä esim. 4kk päästä... Eli tämän takia vuokraus on tosi jees!

lauantai 12. tammikuuta 2019

Varovaisen toiveikas fiilis

Satula-asiaa on tsekkailtu tällä viikolla isomman konklaavin toimesta. Vaikka oma fiilis kokeilussa olleesta satulasta oli suorastaan huippu, olen jo niin superneuroottinen että odottelin vielä luottohenkilöiden mielipiteet ennen isompia päätöksiä.

Ensin olimme tiistaina oman valmentajan tunnilla. Hän oli ihan huuli pyöreänä istuntani parantumisesta (rasti seinään!) ja hevonenkin pisti parastaan! Teimme avotaivutuksia ja pohkeenväistöjä ravissa, laukat työskenneltiin ympyrällä. Ja oli sellainen fiilis että olisin voinut pyytää mitä tahansa, ja se olisi onnistunut. Tuomio: satula jatkoon!

Keskiviikkona kävi hieroja. Hän sanoi että satula näyttäisi istahtavan selkään todella vakaasti ja hyvään asentoon. Bonuksena hierojan mielestä vasemman lavan nestekertymä oli pienentynyt viime näkemältä!? Olen itsekin tuota mietiskellyt ja nyt sain vahvistuksen mielipiteelleni. Hieronnassa ei löytynyt mitään hälyttäviä satulaan viittaavia löydöksiä. Tuomio: satula jatkoon!

Torstaina tallillemme tuli satula-auto, ja olin etukäteen pyytänyt että satulansovittaja katsoo sopivuuden vielä. Satulaa katsottiinkin niin paikoillaan kuin liikkeessä, ja sovittaja sanoi samaa että näyttäisi istuvan vakaana ja hevonen liikkui rennosti. Valitettavasti sovittaja vahvisti yhden oman kysymysmerkkini eli hänkin olisi satuloinut hieman taaemmas kuin mihin satula luonnostaan asettuu. Toisaalta maneesissa kun liikutuksen jälkeen syynättiin, totesi hän ettei se liian edessä ole ja antaa kuitenkin lavalle tilaa.

Lopputulos: satula jää vuokralle. Nyt takana pari viikkoa testiä ja tuntuma on aina vaan parempi. Eli nyt on kuukauden verran aikaa testata normimenossa - testaan myös sen S-vyön ja ohuen geelin jos niillä on vaikutusta ja satulan saisi esim 1cm taaemmas. Onneksi on tämä vuokrausmahdollisuus!

Ja mikä se siis on? Childeric DNL, 17,5” ja 1-siivellä (se keskikokoinen). Leveys MW, Half-shoulder freedom ja muuta hienolta kuulostavaa koodikieltä. Jos olen ihan rehellinen niin se pikkuinen sievä DHE olisi ollut minulle liian pieni ja tämä on sopiva. Tämän kanssa Totti on myös rennompi kun ratsastan (liittynee sekin vahvasti istuntaan).
Eli olen sortunut ranskalaiseen luksussatulaan. Voihan rähmä. ;)
Totti sanoo että tää on aika jees kun selässä keikkuva täti ei enää keiku ihan niin paljon vaan istuu rennommin.. :)