maanantai 10. heinäkuuta 2017

"Luottomäyris" maailmalla

Tallilla kutsumme Tottia välillä leikillämme mäyräkoiraksi. Onhan se vähän sellainen, varsinkin levossa ollessaan matalan näköinen. Runkoa suhteessa vähän enemmän kuin jaloilla pituutta.
Kun mäyräkoira liikkuu letkeästi niin jokin kuitenkin muuttuu - se vetää mahan sisään ja näyttää lyhenevän rungostaan ja jopa kasvavan korkeutta. "Luottomäyris"- termi kuvaa toki sen luonnetta eli aina iloisena mukana touhuamassa.

Muutamakin kiva kisareissu on mahtunut tähän kevääseen ja alkukesään (ratsastajana ratsuttaja-valmentajamme K.) edellisen postauksen jälkeen, kuvitukseksi laitankin nyt kisakuvia.

Helatorstaina oli pienenpieni tulikoe eli ensimmäinen 2-tason avoin helppo A-luokka. Se oli Totin ensimmäinen kerta Salon tallilla vilkkaan urheilupuiston vieressä. Golfareita se ei oikeastaan ihmetellyt, mutta verryttelykentän vierestä vaaleanpunaisen potkulaudan kanssa  ajellut pikkutyttö sai pienen lähdön aikaiseksi. K:n mukaan pieni ryhdistäytyminen ennen rataa ei ollut ollenkaan pahitteeksi. ;) 
Pisteitä tuolta radalta tuli 60% ja risat, eli nippanappa kvaalitulos 3-tason karkeloihin ja ihan sitä mitä ennakoitiin.

He A- radalla
(c) Henni-Leena Helenius

Nyt viimeisimmät radat ovat kuitenkin olleet tutulla ja turvallisella helppo B-tasolla. Tavoitteena on siis saada hyviä, onnistuneita ratoja ja nostaa pikkuhiljaa tasoa kohti syksyn kasvattajakisaa.

He A:sta selvitty kunnialla :)
(c) Henni-Leena Helenius
Ennen kesäkuun puoltaväliä Turun kisoissa suomenhevosten Suomi 100-luokassa (helppo B:3) verryttely pääsi vähän pitkäksi luokan aikataulun ollessa myöhässä. Heti radan jälkeen niin K. kuin minäkin olimme vähän pettyneitä kun ensivaikutelma oli ettei laukka kantanut radalla yhtään niin hyvin kuin verryttelyssä. Totilla oli jo suojat jalassa kuljetusta varten ja meinasimme lähteä samantien kotiinpäin, kun vilkaisin äkkiä kännykästä Equipe Onlinen. Ja siellähän ratsukkomme komeili luokan toisena, tuloksella 66,250%. Ei tullutkaan kotiinlähtöä vaan odottelu jatkui. Lopputuloksissa ratsukko sijoittui kolmanneksi.

Suomen Turussa palkintojenjaossa - hieman tärkeä ratsu <3
(c) Henni-Leena Helenius

Seuraava viikko meni Ypäjän kisaviikon merkeissä - torstaina oli nuorten hevosten kenttäkilpailuohjelma hiekkalaatikossa, ja perjantaina nuorille avoin helppo B:3 Juhlakentällä. Ekan päivän pisteet olivat 62,188% joilla Totti sijoittui jaetulle yhdeksännelle sijalle 26 lähtijän joukossa. Ei taaskaan hullummin mäyräkoiralle! Rata oli siisti ja tasainen, mutta hiekkalaatikon kulmien vaihteleva pohja ei ollenkaan helpottanut tehtävää. Toisena päivänä pisteet olivat 62,50% eli tasaista settiä tulee lähes joka radalta. Kisaviikon jälkeen tulikin sopivasti kisataukoa viime viikon Wiurilaan asti. Siellä suokeille avoin FEI Helppo B Lasten Esiohjelma A 2015, ja 63.864% ja luokassa seitsemäs kun viisi sijoittui.

Turku - Åbo
(c) Henni-Leena Helenius

Kisoista on jotenkin helppoa ja selkeää raportoida, arkielämästä on nyt tullut kirjoiteltua vähemmän vaikka sitähän tämä elämä enemmänkin on. Alkukesän arkeen on kuulunut myös laiduntaminen. Tänäkään kesänä ei ole yötäpäivää-laidunnusta vaan hevoset ovat aamupäivisin muutaman tunnin laitumella + illalla jos omistajilla on aikaa ja halua laittaa vielä uudelleen. Totin linjoille sopii tämä ihan mainiosti.

Otin myös suuren askeleen nykyisellä tallilla ja lähdin eräänä arki-iltana yksin maastoon. Päätin jo etukäteen että talutan kotimatkan jos vähänkin tuntuu siltä - eli tämä oli ihan testireissu. Etenimme hieman kuulostellen kumisevan sillan ylitse ja hiekkakuopille kiipeilemään. Melkein liikutuin kun oli niin ihanaa maastoilla ihan keskenämme pitkästä aikaa. Vaikka kaikki oli mennyt siihen mennessä hyvin niin päätin joka tapauksessa pysyä suunnitelmassa ja taluttaa kotimatkan. Kun ratsastussaappaan rutussa oleva nilkka oli pureutunut akillesjänteeseen parin kilometrin verran, mietiskelin että ensi kerralla voisin keskittyä ratsastamaan ihan tallille asti. ;)

Maastossa :)
Tuon jälkeen olen käynyt maastossa kaverien kanssa ja kiertänyt peltolenkkiä itsekseni. Totti tuntuu tykkäävän peltolenkistä ja ne ovatkin olleet oikeita rentoutuspäiviä joihin mahtuu myös jyrkähkö kiipeilymäki joen rannasta tallia kohti. Tosin kun kuljemme polkua pitkäksi venähtäneen heinän keskellä, täytyy aina lähtiessä vakuutella ratsulle että tämä ei ole mikään Ride through-ruokapöytä. ;)

Pellolla katse taivaanrantaan

Nyt TAAS sama virsi eli yritän päivittää pikaisemmin. Tällä hetkellä se yritys tosin näyttää potentiaalisemmalta kuin aikoihin, kun YAMK-tutkinto on paketissa ja kesälomakin lähestyy. Ja kukaties allekirjoittanutkin uskaltaa omalla hevosellaan kouluradalle pikapuoliin... ;)